Prologi

Solitariumin tarina alkoi synkkänä ja myrskyisenä yönä kevättalvella 2005 Tuusulassa. Silloin jo edellisessä bändissä yhdessä soittaneet Jaakko Utriainen, Eetu Pöysti ja Topi Jokinen alkoivat elätellä toiveita uudesta bändistä. Dream Theater oli yleisesti ottaen kaikkien heidän huulillaan ja levyt soivat taukoamatta. Uuteen bändiin haluttiinkin elementtejä juuri progesta. Kesällä pidettiin ensimmäiset treenit Utriaisten varastossa. Silloin herrat alkoivat harjoitella Jokisen säveltämää biisiä Solitary Agony. Biisi oli nimenomaan progea, joka kulki milloin 4/4 milloin 3/4 tai 5/4 tahtilajissa. Myös muita biisejä alettiin tekemään tuolloin kesällä yhdessä. Yksikin biisi oli kuin suoraan Faith No Morea. Bändin nimikin keksittiin suhteellisen alkuvaiheessa. Koko kesän kestänyt laulajan ja basistin haku tuotti vihdoin tulosta kun bändin ensimmäinen laulaja Emmi Tuomola liittyi rivistöön. Pian tämän jälkeen Niko Anttila tarttui basson varteen. Bändi treenasi jälleen Solitary Agonya, koska biisi oli jäänyt kesällä kesken laulajan puuttuessa. Loppujen lopuksi biisi ei koskaan valmistunutkaan, koska siihen oltiin jo lopen kyllästyneitä. Ensimmäiset biisit, jotka saatiin bändin kanssa valmiiksi olivat Depeche Mode coveri Enjoy The Silence sekä Jokisen säveltämä outolintu The End Of Our Story. Biisin lähtökohtana oli vaihdella sävellajia hieman oudolla, mutta kiinnostavalla tavalla (biisi ei loppujen lopuksi ollut sitten kovin kiinnostava). Oma sovitus Enjoy the Silencesta kuulosti sen sijaan todella hyvältä ja sai bändin jäsenet hyppimään riemusta. Siinä oli jotain miltä Solitarium halusi jatkossakin kuulostaa.

Lisää biisejä tehtiin ja ensimmäiset nauhoitus sessiot pidettiin Jokisen "kotistudiossa", jota kuvaisi paremminkin pelkkä koti. Se oli "studio" (kiitos nykyteknologian) vain siinä määrin, että tietokoneeseen oli kytketty hyvä äänikortti, sekä softa jolla pysyi miksaamaan. Edes mikseriä ei ollut välissä vaan mikrofonit ja soittimet kytkettiin suoraan kortin (????) esivahvistimeen. Rummut nauhoitettiin käytännön syistä käyttäen sähkörumpuja. Noista hulppeat 10 tuntia kestäneistä sessiosta käteen jäivät Enjoy the Silence, The End of Our Story ja System of a Downin "Aerials".

Ensimmäinen keikka sovittiin paikalliselle nuorisotalolle tammikuulle 2006. Keikan aloitti Aerials ja päätti The End Of Our Story. Muita biisejä olivat Enjoy The Silence, Sweet Lie sekä (Aki Rädyn mukaan) "kebab versio" For Thosesta. Versio oli hyvin sotkuinen ja progevaikutteinen verrattuna nykyiseen huomattavasti suorempaan versioon biisitä. Keikka meni hyvin, mutta paljon oli parannettavaa.

Bändi treenasi edelleen ahkerasti uudella treenikämpällään. Syksyllä treenejä pidettiin paikallisella nuorisotalolla. Puitteet olivat siellä erinomaiset sitä lukuunottamatta, että oli vain yksi muutaman tunnin treenivuoro viikossa. Uudella kämpällä voitiin treenejä pitää lähes aina, kun bändille sopi.

Uusi biisi Sacrifice Me saatiin valmiiksi juuri ennen ensimmäistä "keikkarykelmää". Bändi pääsi kahden muun bändin kanssa pienimuotoiselle "kiertueelle", joka sisälsi keikat kolmella nuorisotalolla. Viimeisen keikan oltua vaisu(koska yleisöä oli hyvin niukasti) saatiin sovittua toinen keikka samalle illalle. Paikka oli sama missä bändi oli ensimmäisen keikkansakin vetänyt. Tällä kertaa porukkaa oli reilusti(päälle 100), eikä ketään jätetty kylmäksi. Keikka meni täysin putkeen ja kaikilla(ainakin bändistä) oli helvetin mukavaa. Kuultiinpa keikalla ylimääräiset kitara- ja synasoolotkin, sekä nähtiin (Korg Karmasta) yliinnostuneet henkilöt eturivissä ilman paitaa riehuen ja pomppien. Tämä keikka jäi Emmin viimeiseksi Solitariumin riveissä.

Heti seuraavana viikonloppuna nauhoitettiin tällä kertaa jopa mikserin voimin kolme biisiä, joihin Emmi hoiti laulut: For Those, Sacrifice Me sekä Sweet Lie. Tämän jälkeen bändi sortui muutaman kuukauden treenaamattomuuteen samalla etsiessään uutta laulajaa.

Joitakin koelaulajia laulatettiin heinäkuussa 2006. Useiden pettymysten jälkeen bändin riveihin saatiin Bini Silvennoinen. Tästä eteenpäin bändi jatkoi treenausta ahkerasti, koska haluttiin päästä nauhoittamaan uutta demoa. Demon tekeminen kuitenkin viivästyi, sillä aikatauluja ei saatu sovitettua yhteen lukion taas alkaessa.

Uusia keikkoja sovittiin syksylle jokunen. Ensimmäistä demoa "Abusing Lifetime" päästiin vihdoin nauhoittamaan syyslomalla Tuusulan kunnan studiolle, jolla ei varsinaisesti nimeä ole. Meille kuitenkin sanottiin, että laittakaa vaikka "Santeri A. & Sami P. Salama Studios" ja sehän siellä levyn kannessa lukeekin. Demo saatiin julkaistuksi vasta tammikuussa 2007, jolloin siitä tehtiin 100 kpl painos. Marraskuusta maaliskuun loppupuolelle bändi on päässyt treenaamaan hyvin niukasti johtuen mm. miespuolisten jäsenten YO-kirjoituksista. Keikkojakin on ollut harvassa. Maaliskuun lopusta eteenpäin aikaa näyttää kuitenkin olevan ja uusia biisejä on luvassa.

-14.03.2007-